Tässä viime aikoina pinnalla on ollut ajatus siitä, miten tärkeää kasvattajalle on löytää itselleen hyvä narttulinja, ei vain luonteellisesti ja suvullisesti, vaan myös jalostuksen näkökannalta. Meillä on olemassa todella hienoja narttuja / linjoja, joiden jalostaminen on kuitenkin todella vaikeaa, sillä ne eivät sukupolvesta toiseen tule helposti tiineeksi tai tekevät pieniä pentueita. Tai mikä pahempaa, niiden emonvaistot eivät ole enää sitä mitä niiden pitäisi olla ja synnytykset eivät suju luonnollisesti. Polttoheikkoudet synnytyksessä aiheuttavat helposti keisarinleikkauksen ja sitä myöten huomattavasti hankalamman alun pentujen elämälle.
Onneni oli saada B-pentueeni emäksi jalostuslainaan narttu, joka oli sekä täydellinen synnyttäjä, että myös luontainen emä pennuille. Maitoa tuli yli äyräiden ja nartun käytös äärimmäisen rauhallista ja rentoa. Tuolloin toki aloittelevana kasvattajana en vielä osannut arvostaa tuota narttua niin paljon kuin mitä nykyisin arvostan. Silloin tukenani ollut kokeneempi kasvattaja kyllä kehui minulle miten hyvin narttu synnytyksen ja pennut hoiti, mutta itse olin vain pöllämystynyt urosvoittoisesta jakaumasta, joten nautinto hyvin hoituneesta pentueesta jäi vähäiseksi. :)
Nyt vuosia myöhemmin, kun olen seurannut useampia synnytyksiä, alan vihdoin tajuta miten kallisarvoista kasvattajalle on, jos narttu hoitaa synnytyksen ja pennut pitkälti luontaisesti ja yksin. Kasvattajalle jää osaksi vain seurata pentujen tilannetta sivusta ja huolehtia ensialkuun nartun tarpeista. Ylitsevuotava maitobaari ja pennuista huolehtiva emä, takaavat pienille pennuille hyvät lähtökohdat elämään. Kasvattaja ehtii kyllä tehdä oman osansa pentujen suhteen kun pennut alkavat siirtyä kiinteälle ruualle ja emä keskittyy huolehtimaan pennuista muuten kuin ruokabaarin ominaisuudessa.
Tuon pentueen emän tytär on osoittanut periytyvyyden merkityksen myös tässäkin osa-alueessa. On aivan uskomattoman hienoa nähdä niin paljon samankaltaisuutta äidin ja tyttären toiminnassa, niin synnytyksen kuin pentujen hoidonkin suhteen. Nyt viimeisimmän pentueen kohdalla osasinkin jo paremmin noita ominaisuuksia arvostaa.
Kuitenkin mietin myös tätä osa-aluetta etsiessäni tulevaisuuden jalostusmateriaalia itselleni narttupennun muodossa. Hankittaessa pentua oman kasvatuksen ulkopuolelta, on tärkeää voida luottaa kasvattajan näkemykseen oman narttulinjansa vahvuuksista ja heikkouksista, myös pentujen hoidon kannalta. Onnekseni on olemassa paljon kasvattajia jotka tiedostavat tämän osa-alueen tärkeyden, mutta myös niitä jotka joko eivät tiedä paremmasta, tai eivät yksinkertaisesti välitä.
Ehkä olen siltä osin onnellisessa asemassa, että olen saanut etuoikeuden hyviin narttuihin. Tokihan kaikissa on puutteensa, mutta synnytyksen osalta olen kyllä ollut tyytyväinen jokaiseen neljän pentueeni emään. Toivottavasti tulevaisuudessa voin sanoa edelleen samaa, sillä itselleni tälle on kasvanut entistä isompi merkitys. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti